Foolihappo ja folaatit (B9-vitamiini) - ymmärrä niiden todellinen merkitys raskausajalle.
- Raskaus & Ruokavalio
- 10. kesäk. 2021
- 2 min käytetty lukemiseen
Päivitetty: 9. tammik.
Folaatti on ehkäpä eniten esille nouseva vitamiini raskausajan ruokasuosituksissa. Miksi folaatti ja sen riittävä saanti on niin tärkeää raskausaikaa ajatellen?
Folaatti ja raskaus
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatiman Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille -suosituksen mukaan raskaus- ja imetysaikana suositeltava määrä folaattia on 500 µg/vrk (2019, s. 48).
FinTerveys 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset saavat folaattia kuitenkin keskimäärin vain 222 µg/vrk (2018, s. 106). Koska suomalaiset naiset saavat yleisesti ottaen liian vähän folaattia ruokavaliostaan, on raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille annettu erillinen suositus folaatin saamiseksi ja foolihappolisän käyttämiseksi.
Tiesitkö? Folaatti on vesiliukoinen vitamiini, toiselta nimeltään B9-vitamiini. Foolihappo (pteroyylimonoglutamiinihappo) puolestaan on ravintolisissä käytössä oleva synteettisesti valmistettu vastine folaatille.
Monet viralliset suositukset ja ohjeistukset ovat folaatin saannin osalta hieman epäselviä ja monimutkaisia, koska suosituksissa sekoitetaan kaksi asiaa keskenään: 1) suositus folaatin saannista ruokavaliossa ja 2) suositus foolihappolisän käytöstä. Asiaa sekoittaa myös se, että suosituksissa puhutaan sekä a) raskautta suunnittelevan että b) jo raskaana olevan naisen folaatin tarpeesta. Tämän asian hoksaaminen helpottaa olennaisesti virallisen suosituksen ymmärtämistä. Tässä siis folaattia/foolihappoa koskeva virallinen suositus pähkinänkuoressa, selkeämmässä muodossa (THL & VRN 2019, 48-50):
Raskauden ja sen suunnittelun aikana suositeltava folaatin saanti on 500 µg vuorokaudessa.
Raskautta suunnitteleville suositellaan 400 µg/vrk foolihappolisän käyttöä ruokavaliosta saatavan folaatin tueksi. Suositeltava aloitus viimeistään 2kk ennen suunniteltua raskautta.
Raskaana oleville suositellaan 400 µg/vrk foolihappolisän käyttöä ruokavaliosta saatavan folaatin tueksi raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Lääkärin yksilöllisen arvion mukaan foolihappoa saatetaan määrätä enemmänkin tietyissä terveydellisissä tilanteissa.
Folaatti, foolihappo ja raskaus – riittävä folaatin saanti on tärkeää
Nyt kun folaatin ja foolihapon suositellut määrät on selvillä, niin pohditaan hieman syitä: miksi folaatin tai foolihapon tarpeeseen suositellaan kiinnitettävän huomiota juuri raskautta suunniteltaessa ja raskausaikana?
Kiteytettynä voidaan sanoa, että folaatin saanti ravinnosta on koko elämän ajan tärkeää, sillä vesiliukoisena vitamiinina sen varastot elimistössä ovat hyvin pienet: pääosin ylimääräinen folaatti erittyy pois elimistöstä virtsan kautta. Folaatin saantisuositus on kuitenkin vielä tavanomaista korkeampi raskautta suunnitteleville ja raskaana oleville naisille, sillä tutkimusten mukaan riittävä folaatin saanti pienentää riskiä sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriölle (NTD). (THL & VRN 2019, 49.)
Terveyskylän laatimassa hermostoputken sulkeutumishäiriötä koskevassa tietopaketissa kerrotaan, että sikiön hermostoputki sulkeutuu normaalisti jo alkuraskaudessa: raskausviikoilla 5–6. Hermostoputken sulkeutumishäiriössä hermostoputken sulkeutuminen jää kuitenkin vajaaksi, jolloin sikiön selkärankaan jää avoin halkio, josta selkäydinkalvot, selkäydin ja hermojuuret pääsevät pullistumaan ulos. NTD:n kerrotaan vaikuttavan erityisesti lapsen liikunnalliseen kehitykseen, joskin liikuntavamman aste on tilanneriippuvainen ja yksilöllinen. Muita oireita ovat terveysongelmat virtsarakon ja suolen toiminnoissa, erilaiset tuntoaistimusten häiriöt sekä häiriöt aivonestekierrossa. (Terveyskylä 2018.)
Purkista nautittava foolihappo ei korvaa terveellistä ruokavaliota
Vaikka folaatin tarve tyydyttyykin lähes täysin tai kokonaan foolihappolisän käytön avulla, on syytä muistaa, ettei purkista otettava vitamiinivalmiste korvaa terveellistä ruokavaliota. Kuten raskaana oleville naisille suunnatuissa ruokasuosituksissa sanotaan, foolihappoa suositellaan käytettäväksi ruokavalion tukena.
Näin ollen omaa ruokavaliota kannattaa kohentaa folaattipitoisilla ruoka-aineilla, joita ovat erityisesti täysjyväviljatuotteet, tummanvihreät kasvikset, palkokasvit, sekä hedelmät ja marjat. Myös maitotuotteiden käytöllä voi jonkin verran täydentää folaatin saantia ruokavaliossa.
Sisällyttämällä mainittuja folaattia sisältäviä ruoka-aineita ruokavalioosi saat elimistösi käyttöön samalla myös lukuisia muita vitamiineja ja kinennäisaineita, sekä esimerkiksi suolistoa helliviä kuituja. Terveyttä edistävä ruokavalio on laaja kokonaisuus ja siten se merkitsee paljon muutakin kuin yksittäisiä vitamiineja.
Lähteet
